Rasti-1

09.01.2005 kirjoittanut Lassi A. Liikkanen

On this page:
o Tehtava
o Kognitiivinen lapikaynti
o GOMS
o Yhteenveto
o Viitteet

Opiskelu 2004 Syksy

Käytettävyyden arviointi
Ensimmäisen luennon rästitehtävä

Tiivistelmä

Tehtävän anto

Etsi yksi artikkeli sekä GOMS-menetelmästä että kognitiivisesta läpikäynnistä (cognitive walkthrough). Esimerkiksi ACM:n portaalin digital library on hyvä lähde artikkelien etsintään.
Kerro, mitä menetelmät pääpiirteissään pitävät sisällään ja miten niitä voisi soveltaa omassa harjoitustyössäsi. Kumpi olisi sopivampi omaan aiheeseesi ja miksi?

Kognitiivinen läpikäynti

Kognitiivinen läpikäynti on menetelmä, jolla tarkastellaan järjestelmän käytettävyyttä aloittelevan käyttäjän kannalta, siinä pisteessä jossa järjestelmää ei vielä tunneta. Tavoite on arvioida miten hyvin järjestelmä tukee kokeilevaa oppimista. Menetelmästä on olemassa joitakin variantteja, tässä esitellään Rieman ym.,1995 malli.

Läpikäynti perustuu kognitiiviseen taustateoriaan, tässä tapauksessa Lewis ja Polsonin CE+ teoriaan. Teoria on nelivaiheinen kuvaus ihmisen informaation prosessoinnista ihminen-kone -vuorovaikutuksessa, joka myötäilee jo useita vuosikymmeniä sitten esitettyä TOTE-mallia. Läpikäynnin edellytyksenä on käyttäjäryhmän määrittely, käyttötapauksen määrittely ja käyttötapauksen läpiviennin kannalta olennaisten toimenpiteiden listaaminen. Käyttötapaus rakentuu jonkin tavoitteen (goal) ympärille ja yleensä tavoite on mielekästä jakaa alitavoitteisiin, joiden kautta varsinainen tavoite vasta voidaan saavuttaa (Rieman ym.,1995).

Käytettävyyssuunnittelun työvaiheena läpikäynti sijoittuu ideaalisesti suunnittelun alkuvaiheeseen ja sen suorittaa suunnittelija yksin tai pienessä suunnittelijaryhmässä. Testauksessa suunnittelija käy tapaus kerrallaan käyttäjän näkökulmasta listatut toimintavaihtoehdot ja pyrkii määrittämään miten todennäköisesti käyttäjä valitsee oikean vaihtoehdon. Koska valintatapaukset eivät yleensä ole selkeitä, pyritään oikean valinnan todennäköisyys määrittämään seuraavien kriteerien perusteella:

  • Käyttäjän tavoite
  • Oikean toiminnon löytämisen vaivattomuus
  • Toiminnon nimen vastaavuus käyttäjän tavoitteeseen
  • Toiminnon antama palaute

(Rieman ym.,1995)

GOMS
Goals, Operations, Methods and Selection rules

GOMS on eräs käytettävyyden mallintamismenetelmistä, jonka on tarkoitus helpottaa suunnittelua ja vähentää käyttäjätestausta luomalla ennusteita käyttäjän toimista. GOMSin perimmäinen idea on kuvata proseduurit ja tietovaatimukset joiden avulla käyttäjä pystyy suorittamaan järjestelmän avulla erilaisia tehtäviä. GOMS:lla on käytettävyyden alalla suhteellisen pitkä historia, se on esitelty jo 1983 (Card, Moran ja Newell, 1983 lähteessä John ja Kieras, 1996). Reilussa kymmenessä vuodessa mallista on jo esitetty neljä vaihtoehtoa: CMN-GOMS, KLM, CPM-GOMS ja NGOMSL. Kaikki versiot GOMS:sta tuottavat samankaltaisia ennusteita käyttäjän toiminnasta arvioiden opittavuutta, yhtenäisyyden hyötyjä ja virheidein todennäköisyyttä, mutta eri osa-alueet painottuvat niissä eri tavoin. Menetelmän käyttäjän olisikin osattava valita oikea variantti arviointikohteen mukaan (John ja Kieras, 1996).

John ja Kieras (1996) lähteessä esitettyjä valintaperusteita GOMS:lle

Esimerkki tutkimuksessa (St. Amant ja Horton, 2004) vertailtiin ACT-R mallinnusta GOMS:iin kännykän käyttöliittymän kohdalla (GOMSL). Tutkijat mallinsivat useita eri käyttötilanteita ja vertasivat kahden mallin antamia tuloksia käyttäjäkokeista saatuihin tuloksiin. Tulosten perusteella mallintaminen tuotti varsin hyviä ennusteita, siitä miten käyttäjä toimii ja se todettiin ACT-R mallia paremmaksi ja helpommaksi toteuttaa. Tutkijoiden mielestä mallintaminen on nykyisellään riittävän luotettavaa ja ei vaadi psykologian tai konevuorovaikutuksen sellaista erityisosaamista, joka tekisi mallin käyttämisen järjestelmänkehittäjille ylitsepääsemättömän vaikeaksi, joten on odotettavaa ja toivottavaa, että GOMS:n tyyppisten mallinnus työkalujen käyttö edistyy tulevaisuudessa (St. Amant ja Horton, 2004).

Käytetyn GOMS mallin pohjalla ollut x:n valintatehtävän malli. Tätä mallia sovellettiin erilaisiin käyttötilanteisiin (choose x):

S1 Look at location for X.
S2
	If (found-X and not on-OK-button),
		move-to OK-button; select-item; goto S4.
	If (found-X and on-OK-button),
		select-item; goto S4.
	If (not found-X and on-scroll-button), scroll.
	If (not found-X and not on-scroll-button),
		move-to scroll-button; scroll.
S3 Goto S2.
S4 Return with goal accomplished.
(St. Amant ja Horton, 2004)

Ennusteet ja tulokset esimerkkitutkimuksessa:

		All actions 	Scrolling 	Selection
Users 		0.547 (0.256) 	0.515 (0.254) 	0.610 (0.249)
GOMS 		0.542 (0.147) 	0.505 (0.154) 	0.616 (0.098)
ACT-R 		0.550 (0.242) 	0.561* (0.272) 	0.527* (0.174)
Fitts 		0.218* (0.050) 	0.202* (0.040) 	0.248* (0.057)
Table 2. Mean key press duration across all tasks, in
seconds, with mean and standard deviation shown.
(St. Amant ja Horton, 2004)

Yhteenveto

GOMS ja kognitiivinen läpikäynti ovat järjestelmällisiä malleja käytettävyyden parantamiseen tähtäävässä tuotekehityksessä ja suunnittelussa. Molemmat perustuvat johonkin kognitiiviseen taustateoriaan, mutteivät vaadi testin toteuttajalta suurta asiantuntemusta taustaperiaatteista. Oman harjoitustyömme kannalta mielekkäämmältä vaihtoehdolta näyttäisi kognitiivinen läpikäynti, sillä jonkin GOMS:n toteuttaminen on varsin suuri toimenpide ja edellyttää myös simulaation toteuttamista.

Viitteet

Rieman, Franke ja Redmiles (1995) Usability Evaluation with Cognitive Walkthrough. CHI'95 Mosaic of Creativity. 387-388

John ja Kieras (1996) Using GOMS for User Interface Design and Evaluation: Which Technique? ACM Transactions on Computer-Human Interaction, Vol. 3, No. 4, December 1996, Pages 287–319.

St. Amant ja Horton (2004) Model-based Evaluation of Cell Phone Menu Interaction. CHI 2004 Paper 349-350

Samaan aiheeseen liittyvää:
Koottu linkkilista Nielsenin top10 ohjeisiin, 11.04.2005

Tätä sivua ei ole kommentoitu
Kommentoi | Näytä kaikki kommentit

Nimi*:
Email*:
Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti tai välitetä eteenpäin, sitä käytetään viestin alkuperän varmemtamiseen
Paikka (Kaupunki, Maa):
* Tämä tieto on pakollinen.

Avainsanat: [kaytettavyys] , [kognitiotiede] Dokumentin tila: Ok (päivämäärien selitykset)

Tämä dokumentti luotu: 30.09.2004
Muokattu: 09.01.2005
Julkaistu: 24.10.2004


Tämän dokumentin pysyvä URI (linkittäminen):
http://iki.fi/lassial/opiskelutehtavat/kaytettavyys/050109-rasti-1

© Lassi A. Liikkanen 2004 - 2016. Kaikki oikeudet pidätetään.
^Sivun yläreunaan^

*Muuta ulkoasua:
Tuloste tuloste
Suurempi teksti

Myydään:

@lassial Twitter feed: