AVS HD709 manuaali

13.02.2013 kirjoittanut Lassi A. Liikkanen

Tällä sivulla:
o Skaalaus
o Kirkkaus
o Kontrasti
o Teravyys
o Varilampotila
o Gamma
o Loppusanat

AVS HD709 käyttöohje – kotiteatterinäytön kalibrointi

Tässä artikkelissa opastetaan kuinka ilmaista AVS HD709 referenssimateriaalia käyttäen voi silmämääräisesti parantaa kotitelevision tai –teatterin kuvanlaatua. Digitaalisten näyttölaitteiden tarkka kalibrointi edellyttää mittalaitteen käyttöä, mutta sopivalla videomateriaalilla ja ymmärryksellä sen käytöstä pystyy kuvanlaatu usein parantamaan oletusasetuksia selvästi enemmän.

Tietokoneiden kanssa tekemisissä olleet huomaavat, että kuva-asetusten tekemisessä ja signaaliketjussa on eroavuuksia tietokonekäyttöön. Videoiden katseluun tarkoitetuissa laitteistoissa ei esimerkiksi kiinnitetä huomiota näyttölaitteiden profilointiin. Ohje on tarkoitettu erityisesti LCD televisioille, mutta se soveltuu myös LCD projektoreille, varauksin DLP projektoreille ja plasma-televisioille. LCD televisiot ovat yleensä yksinkertaisimpia - ja rajoittuneimpia - kalibroitavia, projektorit monimutkaisimpia, hyvässä ja pahassa.

Ohjeen filosofia mukailee hifi-harrastuksen periaatteita eli kuvasäätöjen tavoitteena on esittää kuva kotiruudulla mahdollisimman pitkälle sellaisena kuin videon tuottajat ovat sen ajatelleet. Aistinvaraisessa säätämisessä lopputuloksen arviointi on katsojan silmän varassa, mittarimiehet ja –naiset joutuvat asettamaan riman korkeammalle.

Valmistelut

Jotta aistinvarainen kalibrointi onnistuu, tarvitaan tarkoitukseen suunniteltua kuvamateriaalia. Tässä ohjeessa käytetään Internetin Audio-Video Science foorumin kotiteatteriharrastajien koostamaa AVS HD709 pakettia. Tästä levystä löytyy useita eri versioita ja polttavaa BluRay asemaa ei tarvita, HD tasoista kuvaa voi polttaa myös DVD levylle tai lukea muistitikulta, jos laitteesi sitä tukee. Esimerkkitapaus on sellainen, jossa itse poltettu DVD (AVCHD formaatin) ISO levykuvasta syötetään Sonyn BluRay soittimelle joka tukee tällaista levymuotoa. Polttamisen vaihtoehtona MP4 tiedostot voi purkaa levyltä myös (MP4-2C) erillisiksi tiedostoiksi ja katsella yksi kerrallaan.

Eri versiot levystä ovat ladattavissa ohjeineen sivulta

http://www.avsforum.com/t/948496/avs-hd-709-blu-ray-mp4-calibration

Jotta kuvasäädöt onnistuvat, on kalibrointisignaali toistettava laitteesta, josta tuleva kuva halutaan kohdalleen, esim. BluRay soitin tai tietokone. Lähtökohtaisesti kaikki kuvalähteet pitää kalibroitava erikseen. Tämä siitä huolimatta, että digitaalisten (HDMI tai DVI) sisääntulojen välillä ei pitäisi olla eroja, jos kuvaa lähettävät laitteet toimivat samalla tavalla. Tämä ei kuitenkaan ole varmaa, joten olisi parasta testata jokainen kuvalähde erikseen. Tällöin käy ainakin selväksi miten näyttölaitteesi suhtautuu eri liitännöille tehtyihin asetuksiin. Sisääntulokohtainen kalibrointi on valitettavasti lähes mahdotonta esimerkiksi televisiovirittimien kanssa (digiboksit ja sisäänrakennetut DVB-T/C HD virittimet), sillä TV-kanavilla ei ole tapana enää lähettää testikuvia eikä monella kuluttajalla ole omaa lähetintä.

Kalibroinnin tekeminen

Varataan aikaa, kaukosäätimiä ja stressiä vähentävää juotavaa. Työ tehdään sellaisen huonevalaistuksen vallitessa, kuten yleensä katseltaessa on. Säädöt on suositeltavaa tehdä alla mainitussa järjestyksessä. Tämä siksi, että useimmat säädöt vaikuttavat toisiinsa, joten on syytä välillä kokeilla uudestaan onko aiemman säädön vaikutus vielä paikallaan.

Kalibroinnin onnistumiseen vaikuttaa näytön tila (mode). Tästä on vaikea antaa yleisiä ohjeita, sillä valmistajien käytännöissä ei ole yhteistä linjaa ja kuluttajatason laitteissa on usein näyttötiloja, joita on mahdoton säätää esimerkillisiksi.. Esimerkiksi Samsungin LCD TV:ssä on valittava elokuva (Movie) näyttötila, tai säätäminen tulee epäonnistumaan. Epsonin ja Panasonicin projektoreissa usein paras valinta on Natural tai Neutral, ellei internetin perusteella ole oppinut jotain muuta omasta laitteestaan. Esim. Epsonin Living Room asetuksella saa itselleen kirkkaan ja sinertävän kuvan, jota on mahdotonta saada standardien mukaiseen katselukuntoon. Kannattaa huomata, että useimmat televisiot tallettavat asetukset eri sisääntuloille eri moodeihin, jolloin useampaa laitetta käytettäessä pitää olla tarkkana, että tallentaa asetukset kaikille sisääntuloille niin, että niitä tulee myös käytettyä.

Jos olet tutustunut digitaalisen kuvaan tietokonemaailmassa, joudutaan videokuvan kohdalla hetkeksi unohtamaan joitakin periaatteita. Vaikka kummassakin maailmassa valoisuusarvoja mitataan yleisesti 8-bittisellä asteikolla 0-255, on videokuva, vanhojen aikojen kunniaksi, sovittu esitettävän välillä 16-235. Näitä valoisuustasoja kutsutaan vertailumustaksi ja –valkeaksi (reference black, reference white). Näyttölaitteen pitää siis venyttää näiden kahden signaalin arvoista minimi- ja maksimiarvo kuvaan, tummin ja vaalein kohta. Näiden tasojen lisäksi tunnetaan "alimusta" ja "ylivalkea", mutta näiden tasojen ei pitäisi erottua valkeasta ja mustasta.

Kirkkausarvo Järjestelmä

Video

PC

0

 

 

16

 

 

235

 

 

255

 

 

Alla on lista toimenpiteistä järjestyksessä, näyttölaitteen säädön tekemiseen tarvittavasta säätimestä ja AVS HD709 DVD-levyn kohtauksesta, jota säätöön tarvitaan.

#

Toimenpide

Säätimet (englanniksi)

Kohtaus levyllä

1

Kuvan skaalaus

Aspect ratio

5 (Overscan)

2

Valoisuus /Kirkkaus

Brightness, Back light, Gamma

1 Black

3

Kontrasti

Contrast

3

4

Tarkista valoisuus uudestaan



5

Värivuoto

Contrast; RGB säädöt

(A3, A4 Colorclipping)

6

Väri

Blue mode (RGB Only mode)

Various/Misc. B

1 Flashing Primary colors

2 Flashing Color decoder

7

Sävy

Hue, Tint


8

Terävyys

Sharpness

5 (Overscan)

Kuvan skaalaus

Tämä ei varsinaisesti ole laitteen kalibrointia, mutta kannattaa tarkistaa, että näyttösi esittää videokuvan alkuperäisessä koossaan ja mittasuhteissaan. Säädetään käyttämällä näytön kuvasuhdeasetuksia ja testilevyn Sharpness & Overscan -raitaa. Mikäli ruudussa näkyy teksti “Outside white line indicates no overscan” ja tämän ulkopuolella, lähellä kuvan reunaa, valkoinen viiva, on skaalaus kohdallaan. Esim. Samsungin 16:9 kuvasuhde asetus tuottaa “yliskannauksen”, eikä 1:1 pikselimappausta. Screen Fit sen sijaan saa koko kuvan mahtumaan ruudulle.

Kirkkaus

Kirkkaudeksi kutsutaan asetuksia, joilla hallitaan kuvan tummia sävyjä. Omituisella käytännöllä on historialliset syynsä, mutta se on vakiintunut käytäntö ”tumman pään” säätöjen kuvailuun. Säätämisen tavoitteena on, että kuvan tummimmat sävyt näyttävät huonevalaistuksessa mustilta eivätkä harmailta. Vertailukohtana voi pitää sitä, mille näyttö tai valkokangas näyttää silloin kuin näyttölaitteesi on pois päältä. Sitä tummemmaksi se ei koskaan käynnistämisen jälkeen muutu.

Sopivan kirkkauden säätäminen tapahtuu käyttäen vähintään Kirkkaus-säätöä, mahdollisesti myös taustavalo- ja gammasäätöjä. Miellyttävintä on käyttää säätämiseen raitaa ”1 Black Clipping”, plasmatelevisiolla pitää kuitenkin käyttää aina ”2 APL Clipping” raitaa, joka toimii myös muilla laitteilla. Säätö tehdään niin, että tumman harmaa erottuu mustasta juuri ja juuri sävyn 16 kohdalla (Reference Black), sitä tummempaa ei tarvitse nähdä. Säädä kirkkaus-säätöä ylös alas, kunnes sopiva kohta löytyy.

LCD televisioissa tähän säätöön vaikuttaa lisäksi myös taustavalon kirkkaus. Jos kuvanlaatuun suhtautuu kriittisesti, kannattaa taustavalon dynaamiset säädöt (dynamic lighting, dynamic contrast) poistaa käytöstä, sillä ne vaikuttavat muihin säätöihin. Taustavalon määrää riippuu huoneen taustavalaistuksesta. Säätämisperiaatteena on, että taustavalo asetetaan niin himmeäksi kuin mahdollista niin, että kuvan kirkkaus ei kärsi, eli kuva ei muuta valkoisesta harmaaksi. Taustavaloasetuksen vaikutus ei välttämättä ole kovin suuri, mutta kannattaa kokeilla miten kuva muuttuu sen vaikutuksesta.

Tämän periaatteen taustalla on se, että LCD näytössä LEDien tai muiden taustavalaisuun käytettyjen lamppujen kirkkaus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka ”mustia” kuvan tummimmat sävyt voivat olla, sillä LCD paneeli vuotaa aina valoa läpi. Taustavalon voimakkuus vaikuttaa tosin myös kuvan maksimikirkkauteen, koska LCD paneeli toimii suodattamalla valoa. Näin ollen taustavalon kirkkaus, silloin kun se ei ole dynaamisessa tilassa, määrittää sekä tummien että vaaleiden sävyjen näkymistä. Tämä tarkoittaa aina jonkinmoista kompromissia tummien sävyjen ja kirkkaiden sävyjen välillä Dynaamisella taustavaloasetuksella on tarkoitus päästä eroon tästä rajoitteesta, mutta koska sen käyttäytyminen on muuten vaikeasti hallittavaa ja vuorovaikutuksessa muihin säätöihin, kannattaa verrata ilman dynaamista taustavaloa tehtyjä säätöjä myöhemmin dynaamisen taustavalon kanssa saatavaan kuvanlaatuun.

Projektorin valotehon säädön ei taas pitäisi juurikaan vaikuttaa tummiin sävyihin, kirkkaisiin kyllä, joten säädöt kannattaa tehdä käyttäen sitä tehotasoa, jolla projektoria aikoo yleensä käyttää. Projektoreiden dynaaminen iiris taas vaikuttaa juuri päinvastaisella tavalla, jolloin siihen pitää suhtautua lähes yhtä skeptisesti kuten LCD taustavaloon.

Silmämääräinen lopputuloksen arviointi: Jos lopputuloksena tummat sävyt eivät näytä mustilta elokuvia tai televisiota katsottaessa, voi koittaa kahta asiaa: laskea LCD TV:n taustavaloa tai kalibroida tummat sävyt 18-19 sävyjen tuntumaan 16 sijaan, kuten jotkin harrastajat ovat tehneet http://www.avsforum.com/t/1351213/for-those-struggling-with-brightness-contrast-backlight-settings-on-lcds/30 . Tämä tarkoittaa AVS levyä käytettäessä sitä, että 18 ja 19 vilkkuvat, ts. erottuvat taustasta. Jos näet 16 tai 17 selkeästi vilkkuvan, on kuvan musta todennäköisesti jo turhan harmaata

Kontrasti

Kontrastisäädöksi kutsutaan asetusta, jolla kuvan kirkkaimpia sävyjä, ja joskus myös maksimikirkkautta, säädetään suhteessa maksimikirkkauteen. Säätö tapahtuu samalla tavalla kuin kirkkauden kohdalla, mutta nyt asetetaan kuvan kirkkaat sävyt, niin että ne sulautuvat valkoiseen tasolla 235 (”Reference white”). Säädön tekemiseen käytetään raitaa ” 3 White Clipping” tai ”2 APL Clipping”.

Terävyys

Toisin kuin monet muut säädöt, kuvan terävyys on hyvin subjektiivinen asia. Kuvan terävöittäminen tarkoittaa aina alkuperäisen kuvasignaalin muokkaamista, eli lisätään kuvaan jotakin sellaista mitä siinä ei ole alun perin ollut. Tästä syystä puristi minimoi terävyyssäädön käytön. Terävyys säätöä ei normaalisti tarvita digitaalisia kuvaliitäntöjä käytettäessä. Jos digitaalinen kuvasignaali vastaa 1:1 näyttölaitteen resoluutiota, niin terävöittämiseen ei pitäisi olla tarvetta. Esimerkiksi BluRay soitin, joka lähetää 1080i signaalia ja FullHD televisio, joka tämän esittää eivät tarvitse terävöitystä, tästä syystä joissakin laitteissa ei terävyysasetus ole edes käytettävissä digitaalisilla sisääntuloilla.

Terävyyden säätäminen onnistuu silmämääräisesti käyttäen ” 5-Sharpness & Overscan” raitaa. Hyvä lähtökohta on ensin laittaa terävyys minimiin tai kokonaan pois päältä, ja tämän jälkeen lisätä sitä askeleittain. Kiinnitä huomiota teräviin ääriviivoihin, kaikista yksityiskohdista pitäisi saada selvää ja mustien kiilakuvioiden sekä niiden harmaan taustan väliin ei pitäisi ilmestyä mustavalkoisia ääriviivoja. Terävyyden lisääminen luo helposti myös kohinan tyyppistä väreilyä reunoihin, joiden kontrastia lisäämällä pyritään luomaan terävyyden vaikutelmaa. Oikea asetus on kompromissi artefaktien ja kevyesti terävöitetyn näköisen kuvan välillä.

Väritasapaino

Väri- ja valkotasapainon säätämiseen kohdalleen tarkasti edellyttää mittalaitetta. Joitakin pää- ja välivärien (eli RGB ja CMY) välisiä sävyeroja voi korjata aistinvaraisesti värisuodattimia tai sinitilaa käyttäen. Silmämääräisesti säätöjä voi myös tehdä, jos luottaa omaan arviointikykyynsä. Sinitila (”blue mode” tai ”RGB only mode”) löytyy esim. uusien Samsungin televisioiden menujen kätköistä. Sitä käyttäen TV kuvan saa näyttämään värifiltteröidylle ja alla kuvatut säädöt voi toimittaa. Valitettavasti ainakaan kokeilemassani vastaanottimessa RGB-tila ei ollut päälle kytkettävissä HDMI sisääntulon kanssa, joten kalibroinnin kannalta siitä ei ollut iloa.

Suodatinta käytettäessä pitää varmistua, että se on tehtävään soveltuva. Käytännössä suomalaisen kuluttajan on pakko tilata filtteri netin kautta ulkomailta (esim. THX Blue Filter Optimizer Glasses tai Lee Calibration Filter Pack). Käytä väripylväät (4-Flashing Color Bars) testiraitaa ja katso sinisestä suodattimesta läpi. Jos näet mitään muuta kuin neljä vaaleaa pylvästä tummalla taustalla, filtteri ei ole riittävän tumma (tai kuva on liian kirkas).

Väritasapainoa korjataan väri tai värikylläisyys (Color) ja sävy (Tint) säätimillä. Värikylläisyys säätää päävärejä suhteessa harmaasävyihin ja sävy värikanavien keskinäisiä eroja välivärien suhteen. Onnistuneen säädön jälkeen pystypalkkien sisällä olevat vilkkuvat nelikulmiot katoavat näkyvistä. Värikylläisyys säätimellä korjautuvat sinisen ja valkean tasoero (ulommaiset pylväät; Color), Tint säätimellä magenta ja syaanin (keskimmäiset pylväät). Jos säätövara ei riitä, voi käyttää kanavakohtaisia RGBCMY kirkkaus ja värikylläisyys (brightness and saturation) säätöjä, mutta ei offset tai gain kontrolleja.

Värilämpötila

Värilämpötilan säätämiseen AVS-levystä ei ole juuri iloa. Kuten väritasapainon kohdalla, lämpötilaa ei voi tarkasti säätää ilman mittalaitetta. Useimmissa näyttölaitteissa voi kuitenkin valita asetuksen, jolla kuvasta saa oletusta luonnollisemman näköisen. Tyypillisesti televisioissa on oletuksena korkea (”cool”, 7000K, tai 9000K), jolloin kuva saadaan näyttämään entistäkin kirkkaammalle. Tämän asetuksen sijaan kannattaa kokeilla neutraalia lämpötilaa (”neutral”, 6500, D65) ja arvioida neutraaleja ihonvärejä sisältävällä signaalilla mille lopputulos näyttää. Ei valitettavasti ole takeita, että HD standardin mukaan asetettu D65 värilämpötila pitää paikkansa tai pysyy samana mustasta valkeaan. Värilämpötilaa voi periaatteessa korjata RGB kanavien säätimillä, mutta aistinvaraisesti paremman lopputuloksen saavuttaminen ei ole ihan helppoa.

Varjoalueet: gamma

Tällä levyllä ei ole materiaalia, jolla gamma-säätöä voisi silmämääräisesti yrittää. Gamman mittaaminen ja säätäminen onkin lähes pakko tehdä mittalaitteella. Joten parasta mitä voi tehdä ilman kummempia laitteita, on varmistaa että näyttölaitteen gamma on asetettu välille 2.0 - 2.4. HDTV standardi ITU-R BT.709 (johon levyn nimikin viittaa), antaa referenssiarvoksi 2.4. Joillakin netistä saatavilla testikuvilla voi yrittää tarkistaa, onko arvo lähellä 2.2:ta. Tämä on kuitenkin aika hakuammuntaa, sillä joissakin tapauksissa gamman arvo ei ole yhtenäinen tummista vaaleihin sävyihin siirryttäessä.

Norman Koren's gamma http://www.normankoren.com/makingfineprints1A.html#Blacklvl

http://www.ballisticpublishing.com/call_for_entries/colour_calibrate_gama2_2.jpg

http://www.lagom.nl/lcd-test/gamma_calibration.php

Käytännössä matalampi gamma-arvo voi kotikäytössä antaa paremman lopputuloksen, sillä perseptuaalinen lopputulos on riippuvainen näytön sekä huoneen taustavalaistuksen kirkkaudesta. Omituinen tilanne juontaa juurensa videoalan vajavaisista standardeista. Nykyiset LCD näytöt ovat selvästi kirkkaampia kuin videotuotannon referenssinäytöt ja ihmisen silmän kyky havaita sävyeroja riippuu kirkkaustasosta. Tämän vuoksi yksiselitteistä, kaikkiin koteihin sopivaa ideaaliasetusta ei voi määritellä. Vertailun vuoksi parinkymmenen tuhannen dollarin referenssinäyttö Sony BVM-D32E1WU lupaa 70 cd/m2 (NITS) maksimikirkkauden siinä missä uuden taulutelevision valaisee 400-500 NITS:n kirkkaudella. Elokuvateattereissa kirkkaus taas on usein noin 50 NITS, kotiteattereissa jopa alle 30. Gamma-asioiden asiantuntija Charles Poynton suosittelee kirkkaille näytöille himmeässä ympäristössä 2.2 - 2.4 gammaa. Sen sijaan pimennetyssä kotiteatterissa, jossa näytön kirkkaus on 30-50 NITS luokkaa gamma voi nousta jopa 2.6:een. Erilaisilla gamma-säädöillä pyritään luomaan kuvasta yhdenmukaisen näköinen. Asiasta voi lukea lisää seuraavista lähteistä:

http://www.poynton.com/notes/PU-PR-IS/Poynton-PU-PR-IS.pdf

http://www.spectracal.com/downloads/files/Website/3%20Gamma%20-%202.0,%202.2,%20or%202.4.pdf

Loppusanat

Tällä ohjeella pystyy säätämään keskeisimmät kotiteatterin kuvanlaatuun vaikuttavat asiat parempaan kuntoon. Kaikkea ei kuitenkaan voi ilman muita apuvälineitä pysty tekemään, erityisesti väritasapainon ja valkotasapainon säätäminen on silmämääräisesti ilman kokenutta silmää tai hyvää itseluottamusta vaikeaa. AVS HD levyllä ei ole myöskään esimerkiksi Digital Video Essentials levyn kaltaisia väritasapainon säätämiseksi vaadittavia materiaaleja. Televisioiden ja projektorien välillä on myös suuria eroja siinä, millaisia säätöjä on tarjolla ja miten ne tarkalleen ottaen vaikuttavat kuvaan. Valitettavasti nämä on yleensä dokumentoitu huonosti, jos ollenkaan, ja ne toimivat merkkien ja mallien välillä epäyhtenäisesti. Jos haluaa ottaa askeleen pidemmälle, kannattaa hankkia kolorimetri, esimerkiksi Xriten i1 display ja käyttää kalibrointiin ranskalaisten kotiteatteriharrastajien kehittämää HCFR Colorimeter –ohjelmistoa.

Kaiken kaikkiaan AVS HD levy ei ole testimateriaalina täydellinen, mutta tyhjää parempi ja ilmainen alku kotiteatterin säätämiseen. Keskustelua vaihtoehdoista löydät englanninkieliseltä AVS Forumilta:
http://www.avsforum.com/t/1351213/for-those-struggling-with-brightness-contrast-backlight-settings-on-lcds

Muita lisätiedon lähteitä:
http://www.engadget.com/2010/05/27/hd-101-overscan-and-why-all-tvs-do-it/

http://www.spearsandmunsil.com/articles/settingcolorandtint.html

http://www.avsforum.com/t/1025581/lcd-backlight-setting-suggestions-please

http://www.cinemaquestinc.com/ive.htm
http://www.tweakguides.com/HDTV_14.html

http://www.videouniversity.com/articles/color-bars-and-how-to-use-em/

Testikuvia (ei videoita) netissä:

http://www.homecinema-hd.com/images/madvr/madvr_16-235-0-255.png

Samaan aiheeseen liittyvää:
Videotykin kaveriksi tarvittavan heijastuspinnan valmistusohje, 10.02.2014

Tätä sivua ei ole kommentoitu
Kommentoi | Näytä kaikki kommentit

Nimi*:
Email*:
Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti tai välitetä eteenpäin, sitä käytetään viestin alkuperän varmemtamiseen
Paikka (Kaupunki, Maa):
* Tämä tieto on pakollinen.

Avainsanat: [hifi] , [elektroniikka] Dokumentin tila: Ok (päivämäärien selitykset)

Tämä dokumentti luotu: 07.02.2013
Muokattu: 13.02.2013
Julkaistu: 10.02.2013


Tämän dokumentin pysyvä URI (linkittäminen):
http://iki.fi/lassial/ohjeet/hifi/130213-AVS_HD709_manuaali

© Lassi A. Liikkanen 2013 - 2016. Kaikki oikeudet pidätetään.
^Sivun yläreunaan^

*Muuta ulkoasua:
Tuloste tuloste
Suurempi teksti

Myydään:

@lassial Twitter feed: