Filosofian perusteet

31.01.2005 kirjoittanut Lassi A. Liikkanen

Tämä on dokumentti on historiallinen. Dokumenttia ei päivitetä, siitä ei julkaista uusia versioita ja sen sisältö on mahdollisesti vanhentunut.

Filosofian perusteet

Perinteinen filosofia

Totuusteoriat
  • Korrespondenssi (uskomuksen ja tosiasian vastaavuus)
  • Koherenssi (totuutta koskevien väitelauseiden yhteensopivuus)
  • Pragmatistinen (totuus merkitsee toimivuutta tai menestystä, hankittu ominaisuus)
Realismi Antirealismi
  • Todellisuus irti tietoisuudesta ja materialistinen
  • Korrespondenssi
  • empirismi
  • objektivismi
  • idealismi (Platon)
  • Holismi
  • Koherenssi
  • 'Objektivismi' (järki, intuitio, 'jumala')
  • subjektivismi, totuuden kielto (->koherenssi)

Tieteen filosofia

1.1 Argumentit
1.2 Deduktio ja induktio
Deduktio Induktio
Looginen (varma) päättely Todennäköinen, empiirinen päättely
Päättelyn sitovuuden edellytys premissien totuudessa Premissien materiaalinen totuus eri asia kuin johtopäätösten formaalinen sitovuus eli premissit vain tukevat johtopäätöst
Yleiseltä tasolta yksilötasolle Päättely kuomoutavaa (premissien tyypistä kiinni)
Premissit ja johtopäätös esim
A on B, L on A niin L on B
Esim.
P->Q <-> _P -> _Q
1.3 Hypoteettis deduktiivinen päättely

Periaatteidensa osalta ei aksiomaattinen järjestelmä, ei oleteta premissien totuutta, mutta johtopäätöksen totuus

Selitykset

Ad hoc = luoto premissi (selitys) deduktiivisesti, jota ei voida koetella empiirisesti (emp. evidenssi)

Nimi: Kausaalisuus Funktionaalisuus(teleolog.) Intentionaalisuus(finaalis.)
Selitystapa Syy Olennon etu (avun perusteella) Motiivi
Käyttöalue Eloton luonto Elollinen luonto Ihmisen toiminta
Esimerkki ala fysiikka, geologia biologia historia
2.1 Kausaaliset selitykset

Sisältää explananssin ja explanandumin(edeltävät syyt ja selittevän tapahtuman) jotka selitetään yleisten luonnonlakien perusteella. Useita eri kausaalisten selitysten malleja (Peittävä laki, dedukt. nomolog., ja Hempel)

2.2 Funktionaaliset selitykset

Olion muoto ja funktio kuuluvat yhteen. Funktio liittyy olion lajityypilliseen toimintaan ja selitys perustuu olion funktion oliolle tuomaan hyötyyn.

Käytettäessä tätä selitystä on pystyttävä osoittamaan funktio F hyöty oliolle A (biologiassa evoluutioteorian perusta)

2.3 Intentionaaliset selitykset

Teon näkeminen järkevän olion ratkaisun olion kannalta katsottuna. Selittäminen on siis ymmärtämistä. Perusteina intentionaalisille teolle ovat uskomus ja halu. esim

A haluaa että X, A uskoo että Y:n tekeminen aiheuttaa X:n
-> A tekee X:n 

Halu->uskomus->teko = praktinen syllogismi. Voidaan vaatia uskomusten ja halujen synnyn selittämistä kausaalisesti tai funktionaalisesti.

Positivismi Galileilainen/Realismi Hermeneutiikka Aristotelinen antirealismi
Kausaaliselitykset Intentionaaliset selitykset
Yleiset lait Yksilöllisyys
Kvantitatiivinen metodi (pyritään mittaamaan ilmiöitä ja esittämään niitä matemaattisesti) Kvalitatiivinen metodi (mm. yleisten ilmiöiden tod.näk. lait eivät selitä yksilön käytöstä)
Metodin ykseys (Hempelin malli, fysiikka ihanteena) Metodin moneus (pluralismi)

ETIIKKA JA YHTEISKUNTA FILOSOFIA

1. Moraali ja etiikka

  • Etiikka 1) oppi moraalista 2) käyttäytymissäännöt oikeasta ja väärästä
  • Morali 1) eettiset käyttäytymissäännöt (käsitys oik/väär) 2) hienkinen voima, kestävyys, kunnia
  • Sama kreikkalainen alkusana, tapa hyvät tavat

2. Arvot ja normit

Halu ja uskomus johtavat tekoon, jonka pohjana siis päämäärä jonka saavuttamisene teko tähtää.

Halu arvo ja arvostus

Päämäärät nousevat arvostuksista, hyvä asia on arvokas ja sitä halutaan.
Ihmisen toiminta riippuu arvostuksista (mitä pitää haluta?) arvo on haluttu asia, kaikki arvot eivät haluja (esteettiset intressit)
Arvo jaetaan siis osiin: arvo, arvostuksen kohde ja arvostus

Tosiasiat, arvot ja normit
  • Tosiasiat objektiivisia, arvot subjektiivisia
  • Arvo on olion ominaisuus ja normi ohjesääntö toiminnalle
  • Eettiset säännökset usein normeja
  • Normin taustalla arvo (normi perustelee sisällön olemassolon)

Arvoteoriat:

Arvo-Objektivismi
  • Arvot objektiivisia, esim. kulttuurin sisällä
  • Arvo edeltää halua
  • Platonin mukaan arvot ovat ideoita, seurauksena arvo ja reaalimaailman ristiriita
  • Mooren mukaan arvot ovat ominaisuuksia, jotka tiedostetaan arvointuition kautta. Luonnolliset ominaisuudet eivät ole arvoja
Arvosubjektivismi
  • Protagoras : ensimmäinen subjektivisti/sofisti
  • Protagoraan mukaan arvot henkilökohtaisia, arvo väitteet kertovat arvostajan (arvo subjektin) ominaisuuksista; halu-> arvo
  • Emotivismi: arvoväitteet ilmaisevat arvostajan tunteita, eivät kerro mitään arvostajasta (ei muustakana!)
Sopimusteoria
  • Kant: järkevien olioiden toiminnan luonnollinen tulos (edellyttää samanlaisen järjen ideaalin kaikkien sopijoiden kesken)
  • Kant: selittää pääasiassa ihmisen olemassaolon kannalta välttämättämöt arvot
Naturalismi:
  • Lajin hyvä hyveenä
  • arvo kiinni lajissa
  • arvo eivät sinänsä objektiivisia
  • ongelma kulttuurisidonnaisuudessa
  Subjektivismi Objektivismi Sopimusteoria Naturalismi
Miten arvot ovat olemassa?0 Kokijan mielessä Ideoina Sovitut arvot olemassa Arvot tosiasioiden ominais.
Miten arvoista voidaan saada tietoa? ei mahdollista(kysyä...) intuitiolla järjellä järki ja aistit
Ovatko arvot yleispäteviä ei kyllä (ikuisia ja muuttumattomia) sovitut arvot ovat lajikohtaisesti kyllä
Mikä on arvojen ja tosiasioiden suhde erillisiä eri luokkia suhde näyttäisi olevan kiinteä

Yleisesti arvoista:

  • Vahvat arvot: rodun välttämättömät tarpeet turvataan normein
  • Korkeat arvot yksilöllisiä, niitä tukevat normit

Normein perusteina seuraavien olioiden tavoitteiden rajoittaiminen

  • Oma (hyvä)
  • yleinen (hyöty)

Eli luontaisten taipumusten taltuttaminen

YHTEISKUNTA JA VALTIO

Kysymys yhteisen hyvän jakamisesta, myös oikeus ja poliittista filosofiaa
Wolfen mukaan valtio on:

  • Hallitseva ryhmä asioita hoitavia ihmisiä, käyttävät valtaa (säännöt, käskyt, pakko) tietyllä alueella (esim. keisari)
  • Vallan käyttäjien vallassa olo syy määrää valtiomuodon
  • Instituution ja aseman samaistus

Wolfen yhteiskunta tarkoittaa tietyllä alueella olevia ihmisiä
Liberalistisen käsityksen mukaan valtio tarkoittaa elimiä joilla on valtaa

Liberalismi - Klassinen liberalismi

Liberalisimin aatteellinen perusta:

  • Usko yksilön hyvyyteen, autonomiaan ja edistykseen
  • Suvaitsevaisuuden puolustaminen
  • Suojelee poliittisten ja kansalaisoikeuksien avulla yksilöä auktoriteeteilta ja niiden mielivallalta
  • Puolustaa lakiin ja kansalaissopimukseen perustuvaa hallitusmuotoa
  • Vapauden piiri: yksilön vapaa alue

Ajattelijoita:
Hobbes (Leviathan) : vapauden piiri suppeahko, valtion etu tulee ennen yksilön etua joissakin tapauksissa
John Locke: Luonnolliset oikeudet (liberty & property) objektiivisa ja kuuluvat kaikille, valtion turvaa ne pakottamalla ihmiset olemaan luokkaamatta toistensa oikeuksia. Käyttämällä omaa työtään yhteisen hyvän luomiseen yksilö hyötyy lopputuotoksesta.
Adam Smith:

  • 1723-1790
  • Ihminen rationaalinen olio joka pyrkii onnellisuuteen parantamalla olosuhteitaan
  • 'Näkymätön käsi' takaa että yksilön oman edun tavoittelu johtaakin yhteisen hyvän lisääntymiseen; se toimii markkinatalouden osana
Valtion tehtävät Smithin mukaan:
  • Uusliberalistinen = libertaristinen järjestelmä, tämän oppi-isä
  • Valtio turvaa ulkoisen turvallisuuden, sisäisen turvallisuuden ja joidenkin julkishyödykkeiden tuotannon
  • esim. hyödykkeet: liikenne, koulutus, kirkolliset palvelut

Sosiaaliliberalismi

John Stuart Mill

  • Rajoittamattoman vapauden ja kapitalismin ongelmat

Millin utilitarismi:

  • Moraalin peruste hyöty
  • Seuraukset määrävät arvon
  • Teot ovat oikeita kun niillä on taipumus edistää onnellisuutta
  • Onnellisuus on tuskan puuttumista ja nautintoa
  • Oikeat teot tuottavat eniten onnea
  • Tavoitteena on yleisen hyödyn maksimointi
  • Yksilötasolla 'moraalittomuus' mahdollista

Utilitaristinen etiikka on lähinnä moraalisten dilemmojen työkalu.
Valtion velvollisuudet:

  • Ihmisten oikeudet
  • Itsemääräämisoikeus
  • Vapautta rajoitetaan vain ns. vahinkoperiaatteen nojalla
  • Yksilön alistuttava kaikkia kohtaavaan pakotukseen
Konservatismi
  • Tradition vahvuus ja järjen heikkous, rajallisuus
  • Järjestelmän toimivuus arvioitava historian valossa
  • Emme voi ymmärtää instituutioidemme tarkoitusta
  • Emme voi tehdä parempia instituutioita
  • Epäkohtia voidaan poistaa mutta muutosten on oltava pieniä
  • Eriarvoisuuden perustelu synnynnäisissä ominaisuuksissa
  • Hierarkkisuus luo stabilisuutta

Valtiokäsitys

  • ihmisen moraalinen epätäydellisyys jota yhteiskunnan korjattava
  • Valtion on oma kokonaisuus, olio (kumoaa liberal. käsityksen)

Hegeliläinen orgaaninen valtio:

  • Valtio ei ole väline päämäärän saavuttamiseksi
  • Valtiolla oma henki - osa absoluuttista henkeä
  • Ihmiskunnan kehitys kertoo älyllisestä moralismista
  • valtio ja vaikuttajat hengen vaikutuksessa (tahdon alla)
  • valtio määrää yksilön kielen, kulttuurin, tavat -> elinehto yksilölle

Kirk ja konservatismin ydin:

  • Usko transendenttiin järjestykseen (luonnonoikeus)
  • Kiintymys ihmisen olemassaolon monimuotoisuuteen ja mystisyyteen
  • Vapauden ja omistuksen yhteys
  • Usko perinteiseen tapaoikeuteen
  • Muutos ei ole hyvästä
  • Sivistynyt yhteisö tarvitsee sääntöjä ja luokkia

Kritiikki konservatismille

  • Meliorismi : Usko rajattoman edistyksen mahdollisuuteen
  • Järki, kritiikki ja perinteen halveksuminen ja määräytyvyys (determinismi) parempia perusteita yhteiskunnalle kuin traditio
  • Poliittinen tasoittaminen: pyrkimys täydellisyyteen demokratiassa ja tasa-arvo
  • Taloudellinen tasoittaminen

Muita asioita

Oleellisia asioita tenttiin:

  • Hermeneutiikka ja positivismi
  • Arvoteoriat (subj. obj.)
  • Eettiset arvosuuntaukset


Kirjallisuutta luettavaksi 8.1.2001 mennessä:

  • Aristoteles: Nikomaioksen etiikka
  • Theslef, Sihvola : Antiikin filosofia
  • Sihvola : Hyvän elämän politiikka

Tämä versio on kirjoitettu 26.11.2000 15:05. Julkaistu tällöin ensimmäisen kerran osoitteessa http://koti.mbnet.fi/gon/pg/txt/mp-filos.htm

Samaan aiheeseen liittyvää:
Arvostelu ja esseitä kirjasta Tutkijan eettiset valinnat (Karjalainen), 05.05.2010

Tätä sivua ei ole kommentoitu
Kommentoi | Näytä kaikki kommentit

Nimi*:
Email*:
Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti tai välitetä eteenpäin, sitä käytetään viestin alkuperän varmemtamiseen
Paikka (Kaupunki, Maa):
* Tämä tieto on pakollinen.

Avainsanat: [filosofia] Dokumentin tila: Historic (päivämäärien selitykset)

Tämä dokumentti luotu: 26.11.2000
Muokattu: 31.01.2005
Julkaistu: 31.01.2005


Tämän dokumentin pysyvä URI (linkittäminen):
http://iki.fi/lassial/muistiinpanot/filosofia/050131-filosofian_perusteet

© Lassi A. Liikkanen 2000 - 2016. Kaikki oikeudet pidätetään.
^Sivun yläreunaan^

*Muuta ulkoasua:
Tuloste tuloste
Suurempi teksti

Myydään:

@lassial Twitter feed: