Dokumenttien rakennesanasto

06.11.2006 kirjoittanut Lassi A. Liikkanen

Tällä sivulla:
o Rakenne
o Structure
o Selitykset

Tekstidokumenttien rakennesanasto

Tässä artikkelissa selvennettään monografioiden, toimitettujen kirjojen, opinnäytteiden ja saman tyyppisten tekstidokumenttien rakenteesta käytettävää sanastoa. Se on tarkoitettu tekstejä laativille ihmisille avuksi yhteisen kielen löytämiseksi, mutta sanaston hallinnasta on hyötyä myös lukijalle. Malli perustuu kirjoittajan tekemään selvitystyöhön eikä ole standardi tai yleispätävä suositus, joten tietylle alalle kirjoittavan tai toimittavan kannattaa hakea referenssit omalta alalta.

Tekstidokumenttien yleinen rakenne

Tekstidokumentin rakenne on esitetty alla olevissa kaavioissa. Kaaviossa on sisennetyn sisällysluettelon malli dokumentille niin suomeksi kuin englanniksikin. Sanaa dokumentti käytetään viittaamaan kaikkiin kirjallisiin teoksiin.

Dokumentti alfa
Volyymi 1

Sisällysluettelo
Prologi
			Kappaleen sisältö

Osa A

Luku I
	Osion I.1 otsikko
		
			Kappaleen 1 sisältö

			Kappaleen 2 sisältö

		Alaosio I.1.1 otsikko
			Kappaleen 1 sisältö

			Kappaleen 2 sisältö

			Kappaleen 3 sisältö

			...

			Kappaleen n sisältö

		Alaosio I.1.2 otsikko

	Osion I.2 otsikko
	Osion I.3 otsikko

Luku II

Osa B

Luku III
Luku IV

Epilogi

Viitteet
Hakemisto

Lihavoidut numeroinnit, otsikoinnit ja sisällöt ovat hyvin suositeltavia, elleivät suorastaan pakollisia.

Structure in English

Document alfa
Volume 1

Table of Contents
Prologue (preface)
			Paragraph contents

Part A

Chapter I
	Section I.1 title
			Paragraph 1 contents

			Paragraph 2 contents

		Subsection I.1.1 title
			Paragraph 1 contents

			Paragraph 2 contents

			Paragraph 3 contents

			...

			Paragraph n contents

		Subsection I.1.2 title

	Section I.2 title
	Section I.3 title

Chapter II

Part B

Chapter III
ChapterIV

Epilogue

References
Index

Nimikäytäntö

Dokumenttia käytetään tässä yleisterminä erilaisilla tekstisisältöisille, rakenteisille ja kohtuullisen laajoille asiakirjoille vaikka asiakirja sana voidaankin käsittää dokumentin synonyymiksi. Esimerkiksi kirjat ja tieteelliset tutkielmat ovat dokumentteja. Englanninkielinen vastike document (paper, book). Eri aloilla vallitsee erilaisia käytäntöjä, tässä esitetty malli kuvaa parhaiten humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tieteiden käytäntöjä.

Volyymi on heikko suomennos englanninkielisestä sanasta volume. Volyymi on yleensä sarjanumero sille, monesko osa tietystä dokumenttisarjasta tämä dokumentti on.

Osa on harvinaisempi jäsennystaso. Sitä tarvitaan yleensä vasta tekstimäärältään pidemmissä dokumenteissa jakamaan asiasisällöltään eroavia luku kokonaisuuksia toisistaan. Englanniksi osa on part.

Luku vastaa englannin sanaa chapter. Se voitaisiin kääntää myös kappaleeksi, mutta tämä sana on tässä kontekstissa varattu muuhun käyttöön. Luvut on dokumentin perusjäsennystaso, joka löytyy (toivottavasti) kaikista muutamaa sivua pidemmistä dokumenteista. Luvut on yleensä numeroitu. Dokumentin meta-aineisto, kuten prologi, epilogi, liitteet, lähteet ja hakemistot ovat samalla jäsennystasolla lukujen kanssa, mutta niitä ei aina numeroida. Prologin sisältönä on yleensä kiitokset, esipuhe tai johdanto, vaihtoehtoisesti nämä voivat olla yhdistettynä myös epilogiin. Myös eri painosten välillä tehdyistä muutoksista, uudelleen julkaisuista yms. kerrotaan yleensä prologissa. Joissain tapauksissa voidaan käyttää myös alalukuja (subchapters)

Osion asemesta käytetään joissakin yhteyksissä nimitystä jakso tai sektio, joista jälkimmäinen on käännös englannin termistä section. Suomen kielitoimiston mukaan sektio tarkoittaa kuitenkin ensisijaisesti jaosta tai osastoa (lääketieteessä keisarinleikkausta), joten sana ei sovellu käytettäväksi tässä yhteydessä. Tässä mallissa on päädytty käyttämään sanaa osio jakson sijaan, koska sen alakäsite (alaosio) osoittautui Google haussa (http://cgi.sfu.ca/~gpeters/cgi-bin/pear/battle.php?word1=alajakso&word2=alaosio&key=&B1=Submit) hieman jaksoa suositummaksi, valinta on siis varsin satunnainen.

Luku jakautuu usein useampiin osioihin, joita monet asiaan perehtymättömät kutsuvat helposti kappaleiksi. Luvun ensimmäisen osion jälkeen on yleensä parin kappaleen pituinen johdanto ennen alaosioita tai muita osioita. Joissain tapauksissa luvun jälkeinen ensimmäinen osio on jätetty pois ja luku alkaa muutamalla kappaleella. Yleisesti ottaen osiossa on oltava useampia kappaleita, yksi kappale ei riitä ja kaksikin on vielä varsin niukasti. Osiot numerointi on valinnaista ja kohtuullisen tavallista. Otsikointi on tieteellisissä julkaisuissa välttämätöntä.

Osion alaotsikko erottaa osiosta uuden alaosion. Kokonaisia otsikoita ei tällä tasolla käytetä kaikissa dokementeissa, vaan ne voidaan korvata esim. numeroinnilla tai muulla jaottelulla. Numero ja nimi ovat yleensä keskenään vaihtoehtoisia, molempia ei yleensä käytetä. Vastaava englanninkielinen termi on subsection. Alaosioita ei juuri koskaan listata sisällysluetteloon.

Kappale on se rakenne-elementti, jossa varsinainen teksti eli virkkeet sijaitsevat. Virke on se tekstin osa, joka päätetään yleensä pisteeseen ja joka voi sisältää useita lauseita (sivu- ja päälauseet). Englanniksi virke on sentence, lause clause. Hyvien kirjoitustapojen mukaan luodussa tekstissä kappaleet eivät ole järjettömän pitkiä ja ne on erotettu toisistaan jollakin dokumentin sisällön alalla yleisesti hyväksytyllä tavalla. Kappale on englanniksi paragraph. Alikappale (subparagraph)on harvinainen käsite, jota käytetään jossain yhteyksissä mikäli kappaleita on jaoteltava yhä pienempiiin osiin, kuten esimerkiksi virallisissa asiakirjoissa viittamisen helpottamiseksi.

Tieteelliseen julkaisemaan kuuluu tyypillisesti myös joidenkin erityisten kappaleiden käyttäminen. Tiivistelmä (abstract) on tieteellisissä julkaisuissa prologin paikalla ja pituudeltaan yhdestä useampaan kappaletta. Lyhennelmä (executive summary) on yleensä tiivistelmää pidempi ja sitä käytetään tyypillisesti pitkien raporttien, suunnitelmien yms. liike-elämän dokumenttien olennaisen sisällön tiivistämiseen. Tieteellisten julkaisujen lopusta löytyy usein keskustelu (diskussio) ja johtopäätökset (conclusions) osioiden jälkeen kiitos kappale (acknowledgements). Opinnäytetöissä kiitokset esitetään kuitenkin yleensä esipuheessa, jolloin johtopäätöksiä seuraa ainoastaan lähdeluettelo (references)ja liitteet (appendixes tai appendices).

Tämän mallin rationaali

Olen rakentanut tämän mallin abstrahoimalla olemassa olevista kirjoista ja sähköisesti saatavilla olevista dokumentista niiden yleistä rakennetta. Koska mallia vastaavaa informaatiota ei Internetistä löytynyt, vastausta vaille jäi kysymystä siitä, minkä takia juuri tällaiseen rakenteeseen on päädytty. Jokaisen kirjoittajan kannattaa miettiä omaa dokumenttiaan ja katsoa valmiita ratkaisuja. Kirjoitusoppaissa suositellaan yleensä välttämään turhan tiukkaa otsikointia, jossa aina parin kappaleen välein alkaa uusi alasektio, sektio, luku tai jopa osa. Rakenteen tarve kasvaa tieteellisessä tekstissä tyypillisesti tekstin pituuden mukaan, mikä toisaalta vaihtelee suuresti sisällön, kirjoitustyylin ja käytetyn kielen mukaan.

Kiitokset

Kiitoksia erityisesti Sinikka Hiltuselle, Otto Lapille, Marjaana Lindemanille ja Roy Siddallille mallia koskevasta palautteesta.

Lähteet

Valkoisen talon XML dokumenttien DTD (http://xml.house.gov/Default.htm)
DTD kuvaus, osa 'luku' (http://xml.house.gov/part.html) Viitattu 28.2.2005, lähde päivitetty 16.3.2004

TBook XML DTD määrittely (http://tbookdtd.sourceforge.net/). Tbook on DocBookia muistuttava, yksinkertaisempi XML dokumenttityyppi.

Esimerkki luvusta, jossa on sektioita, alasektioita ja kappaleita (http://www.fms.treas.gov/tfm/vol1/v1p1c100.html)

Jukka K Korpelan Arkisen asiakirjoittamisen opas (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kirj/4.4.html kappaleen kirjoittaminen opinnäytetyön kirjoittaminen)

Jukka-Pekka Santasen opinnäytteen kirjoitusopas (http://www.mit.jyu.fi/santanen/info/kirjoittamisesta.html)

Latex2 reference card (http://amath.colorado.edu/documentation/LaTeX/reference/brochure.pdf)

Lindeman, M. (2004) Pro gradun raportointiopas. Helsingin yliopisto. Psykologian laitoksen sisäinen julkaisu.

Helsingin yliopiston E-Thesis arkiston pro gradu tutkielmia, lisensiaatintöitä ja väitöskirjoja psykologian laitoksella http://ethesis.helsinki.fi/kayt1.html

Day, Robert A. (1998) How to Write & Publish a Scientific Paper. 5th edition. Phoenix: Oryx Press. Dayn laaja opas opinnäytteiden yms. tieteellisten kirjoitelmien tuottamiseen. Tämän ohjeen kannalta on tosin mainittava, ettei Dayn kirja käsittele juurikaan dokumenttien rakenteita.

Suomen kielitoimisto, neuvontapalvelut. Puhelin 09 701 4991, arkisin kello 9-14.

Samaan aiheeseen liittyvää:
Parasta suomen kieltä verkkoanalytiikkaa - peruskäsitteiden paremmat käännökset, 27.10.2015

Latinaa wanna-be snobeille, 27.03.2010

Tätä sivua ei ole kommentoitu
Kommentoi | Näytä kaikki kommentit

Nimi*:
Email*:
Sähköpostiosoitettasi ei näytetä julkisesti tai välitetä eteenpäin, sitä käytetään viestin alkuperän varmemtamiseen
Paikka (Kaupunki, Maa):
* Tämä tieto on pakollinen.

Avainsanat: [kirjoittaminen] , [kielenhuolto] Dokumentin tila: Ok (päivämäärien selitykset)

Tämä dokumentti luotu: 07.03.2005
Muokattu: 06.11.2006
Julkaistu: (date missing / pvm. puuttuu)


Tämän dokumentin pysyvä URI (linkittäminen):
http://iki.fi/lassial/artikkelit/kirjoittaminen/061106-Dokumenttien_rakennesanasto

© Lassi A. Liikkanen 2005 - 2016. Kaikki oikeudet pidätetään.
^Sivun yläreunaan^

*Muuta ulkoasua:
Tuloste tuloste
Suurempi teksti

Myydään:

@lassial Twitter feed: